Niskat ovat taas niin jumissa, että päätä särkee jatkuvasti. Pakko pian ottaa panadolia.

Eilen illalla tuli tosi huono olo. Unohdin oikeasti syödä mitään moneen tuntiin päivällisen jälkeen. Tuntuu ihan pöljältä, että minä unohtaisin syödä, mutta olo oli heikko jo ennestään tämän pään takia. Enkä vaan jaksanut raahautua tekemään mitään syömistä. Ja päivällinenkin oli vähän naftinlainen.

Olen miettinyt jonkin verran sitä eilistä kylmää oloa. Ja yrittänyt selitellä sitä jollain muulla, kuin että vauva olisi kuollut. Ja aika hyvin olen itselleni sen kyllä saanut selitettyä sillä, että kuulostelen nyt aivan liikaa kroppaani. Nytkin tuntuu jotain nipistävää siinä kohdassa, josta sydänäänet viimeksi löytyivät. Ja siihen kohtaan käteni aina hakeutuvat, kun makoilen sohvalla tai muuten ovat kädet poissa muusta käytöstä. Kait se on jokin luonnollinen suojeluvaista. Kunhan siellä nyt sitten vielä olisi jotain suojeltavaa..