Viikonlopun vierailu mieheni vanhempien luokse aiheutti takapakkia hyvään olooni. Ruokaa on kyllä tarjolla oikein riittävästi, mutta ruoka on todella raskasta - riistaa ja perunaa eri muodoissa, ja vatsani ei jaksa sellaista montaa päivää putkeen, puhumattakaan että haluaisin kaksi kertaa päivässä sellaista ruokaa. Ja hautajaisten muistotilaisuudessa tarjottiin aivan liian suolaista voileipäkakkua ja törkeän imelää täytekakkua. Olo oli jo siinä vaiheessa aika heikko. Ja mehua olisi saanut olla hakemassa joka välissä, mitä en kehdannut tehdä, joten hyvällä ilmeellä vetäisin naamaan sen kamalan sössön, jota voileipäkakuksi kutsuttiin. Ja muut olivat aivan tyytyväisiä tarjoiluun, eli todennäköisesti tämä raskaus on herkistänyt tämän imelän- ja suolakammon.

Eilen illalla, kun lähdettiin kotiin, oli olo jo aika kaamea. Ei oksettanut, mutta oli yleisesti todella ihme ja paha olo. Ja paha olo yltyi kun päästiin kotiin. Käytiin kaupasta miksolasagnea (hyllyt olivat tosi tyhjät, joten ei ollut paljoa valinnanvaraa), mikä tepsi tosi hyvin pahaan oloon.

Viikonloppuna myös vatsaa särki oudolla, menkkamaisella tavalla, kuten alkuraskaudessa. Olisikohan kasvukausi nyt oikeasti käynnistynyt? Vähän jo huolestuin, kun sekä alaselkää kivisti oudosti (vertaa siihen, että olet treenannut liikaa alaselkää) ja myös mahaa nipisteli ja särki yleisesti. Muutenkin olin hyvin kuipuherkkä koko viikonlopun. Saunassa tunnustelin rinnassani olevaa pattia (joskus seurattu ultralla ja todettu, ettei se kasva ja on todennäköisesti hormooneista johtuva). Ja tämän seurauksena rintaakin on särkenyt ihan vietävästi. Puhumattakaan polvesta lähtevää säteilykipua, joka muistuttaa iskiaskipua, mutta joka on polven yläpuolella. Ja säteilee sekä reiteen, että alaspäin. Ja päänsärkyä, joka on ollut kahta kauheampi koko viikonlopun. Niskat ovat aivan jumissa, ja pian on kyllä hyväksyttävä, että on pakko hakeutua oikeaan fysioterapiaan, ellei tämä hierontakoulun hieronta ala tehoamaan.

Vitsit että tällä kertaa on valittamisen aiheita, mutta viikonloppu oli tosi rankaa tosiaan. Mies toivoi, että lähdettäisiin jo ensi viikonloppuna taas sinne ulommas saaristoon käymään, mutta tarvitsen kyllä oman kodin lepoa välillä viikonloppuisin.