Olen tuntenut muutaman kerran aika varmasti vauvan liikehdintää mahassa, mutta satavarma en siis vieläkään ole. Muuten olen muuten voinut oikein hyvin. Ylimääräinen tunti eilen tasoitti taas väsymystä aika lailla, vaikkakin nukuin la-su-yön suht huonosti mieheni vanhempien luona. Maha aiheuttaa sen verran vaivaa öisin, että vaikka haluaisin vielä nukkua selälläni, niin sitä en pitkiä hetkiä pysty tekemään. Myös oikealla kyljellä nukkuminen on jostain syystä usein hankalaa. Ja yhdellä kyljellä nukkuminen taas puuduttaa paikat. Ja kun sänky on 120 cm leveä, ja mies taitava sängyn valloittaja, niin jää tosiaan ne unet usein siellä aika lyhyiksi. Mutta nukuin yhdeksään ja viimeisen tunnin ihan yksin, kun mies nousi aikaisemmin ylös - ihan minun takiani, että saisin tutua vähän aikaa kunnon tilassa :-)

Niin, mitä muuta? Tänään alkaa optimistisimman ultran (viimeisimmän) mukaan yhdeksästoista viikko. Aletaan lähentyä puoltaväliä todella nopeasti. Alkaakin olla jo aika - onhan tässä jo oltukin raskaana vaikka kuinka kauan, tai siltä tuntuu ainakin.. Ja vielä on matkaa jäljellä.

Tämä syöminen vähän huolestuttaa. Viikonloppuna tuli vedettyä suklaata kaksin käsin. Tai no, jos normaalisti söisi suklaata, niin ei kai tuo määrä niin kamala olisi, mutta kun ei kovin usein sitä syö, niin kyllä tuntui aika paljolta, kun söin noin 5 Wiener Nougatia, 2 kookos-suklaapalleroa ja ehkä 5 suklaa-kaurakeksiä. En tahdo, että lapsi kasvaa turhan isoksi mahassa, joten nyt pitää rajoittaa tuota herkuttelua..